Minusta ei alunperin pitänyt tulla kasvattajaa, tarkoitukseni oli vain nauttia rotukissojen eleganssista ja käydä muutamissa näyttelyissä, Mutta kuten minua lapsena muistutettiin: ”koskaan ei pidä sanoa ei koskaan”:

Kävin Suomen Kissaliiton kasvattajan peruskurssin Moodle-kurssina syksyllä 2022 huvikseni. Kurssi ole todella kiinnostava, mutta tässä vaiheessa kasvattajaksi ryhtyminen ei ollut minulle millään tavoin ajankohtaista.

Tilanne ehti muuttua hieman parissa vuodessa. Olin innostunut näyttelytoiminnasta ja alkanut vähän miettiä, että olisi aika hienoa päästä näyttelyihin oman kissalan kissan kanssa. Siksipä hain kasvattajanimeä kesällä 2024, jotta voisin halutessani ruveta etsimään kasvatuskäyttöön sopivaa kissaa. Hakulomakkeeseen piti antaa kolme nimivaihtoehtoa, omasta nimestäni tekemäni versio (FI*Valkatin) hyväksyttiin.

Ja kuinka ollakaan, loppuvuodesta 2024 kuulin, että sijoituskissana minulle tulleen Dianan tytär Ava oli saanut pentuja. Otin yhteyttä Sinnelli-kissalaan ja kysyin, olisiko minun mahdollista hankkia pentueesta tyttöpentu kasvatuskäyttöön. Nova hurmasi minut heti ensitapaamisella ja muutti meille helmikuun 2025 lopussa.

Kun Nova oli varttunut jonkin verran, aloin etsiä sopivaa kollia. Onneksi olin tutustunut näyttelyissä muihin kasvattajiin, sillä muuten tehtävä olisi ollut lähes mahdoton. Onnekseni eräällä helsinkiläisellä kasvattajalla oli Novaa paria kuukautta nuorempi kollipoika, ja sovimme että voin käyttää kollia Novalle, kunhan testit on tehty ja kissat ovat tarpeeksi vanhoja.

Käytin Novan syksyllä Tampereella silmäpeilauksessa ja loput testit (FIV, FeLV ja veriryhmän määritys) otettiin Joensuussa. Onneksi testitulokset olivat kaikki toivotunlaiset eikä mitään esteitä Novan käyttämiselle siitokseen ollut. Testautan kaikki kissani ja testitulokset löytyvät myös Omakissasta.

Helmikuun lopussa kollin omistaja ilmoitti, että myös kollin testitulokset olivat puhtaat ja siitossopimus oli hyväksytty Kissaliitossa. Nova oli juossut ahkerasti koko vuoden, ja samalla viikolla oli alkanut uusi kiima, joten sen pidemmittä aikailuitta varasin viikonloppumatkan Helsinkiin. Kissojen tapaaminen onnistui hyvin ja onnistuneita pariutumisia oli useampi, mutta epäilin silti, että reissusta saattoi tulla turha, sillä Novan kiima jatkui pitkälle seuraavaan viikkoon. Onneksi pikkuhiljaa tiineydestä alkoi näkyä merkkejä nisien turpoamisen ja painonnousun myötä, ja maaliskuun lopussa kävimme ultraäänessä, jossa varmistui että Nova on tiineenä ja pentujen arvioitu syntymäaika oli toukokuun alussa.